Sillä
oli lämmin sydän,
ja se tuoksui usein kanelilta
tai oudolta Itämaiselta myskiltä.
Sen hymy
ja
elämä
oli erilaista
tunteikkaimpaa
kuin muiden
naisten.
Se nauroi harvoin
rypi
tyylikkään
melankolian
suossa
ei välittänyt maailman
tiukoista
normeista.
Sillä
oli lyhyt hame
ja avonainen pusero
ja kauniin punaiset
huulet.
Miehet
katsoivat
sitä
tietyllä tavalla
ja silloin se oli arvotuksellinen
kuin Mona Lisa,
ja
katsoi takaisin
niin kuin elokuvissa
katsotaan
tietyllä
tavalla.
Siinä
oli jotain jännää
outoa
karmaa,
punaista,
turkoosia,
ja mustaa.
Se huomattiin
aina
kun se kulki
keinuvin liikkein
kadulla
kohti
Sointulaa.