Mieliala

Mieli palaa jonnekin ,
kai lapsuuteen takaisin,
sen ajan muistan minäkin.
Ei ollut kultaa, purppuraa
vaan riitaa aikuisten kauheaa.

Isä oli kiivas mies,
sen äidin silmäkulmat usein ties,
ei ollut lämmin kodin lies,
vaan usein raskas kivi-ies.

En kaipaa lapsuutta,
nuoruutta jotenkin,
jos viisaampi silloin olisin,
Kerran uudestaan, jos palaan päälle maan
viisautta oppimaan, kun synnyn uudestaan.
Viisaampi olla tahtoisin,
tasapainon ehkä löytäisin,
tai tyhmin päällä maan,
jos onnellinen olla saan.