En pelkää lentämistä

En pelkää lentämistä,
lennän kokoajan ajatuksissa,
enkä tiedä olenko minä milloin ja missä.

Runojen maailma minut valtaa,
ja kirjoitan , riimitän ,
tuskaa, ja iloa ,kaikkea päällä
maan paperille rustata saan.

Unelmaa, haavetta eilistä,
kasvot kalpeat katsovat peilistä.
Kuka on tuo, joka vie aivot maailmaan
väsyneet runojen raskaiden riimien luo?

Lennän sanoilla päällä maan,
riimit laukkaavat villeinä uumenistaan.
Kuka aivoni vallannut on,
painaako siellä kasvain tuntematon?

Kirjoitan silloin, ja kirjoitan tällöin
on joskus runoni kaunein ,joskus ällöin.
Riimit ja soinnut kutsuvat lastaan,
huutaen paperille pääsyä ainoastaan.