vaiennut myrsky
sanat uinuvat uhrilehdossa
minä kellun äitimaan kehdossa
hämärä hyssyttää horrokseen
väsynyt ihminen
ilman mitään kiinnekohtaa
ajassa roikkumista
vapaata unohdusta
mikään ei kosketa
herätä marraskuun
viimeisen viikon
on aika viedä
joulukuun alkuun
jonnekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti