Hallanvaara saartaa maan
ennen kansa uskoi Ukko YliJumalaan
maa on marras kansa harras
taivas kirkkoon vaeltaa
revontulia kumartaa
odotus kuin kadotus
milloin tanssivat ne
taivaan pirut sekä perkeleet
värikirkkaudessaan
ovelat repolaiset
taivaan kannen alamaiset
pitkä marraskuinen yö
ihmimielen syövereitä syö
päivänsäteitä kynsille lyö
alkaa menninkäisten salainen yö
suden sydämessä asuu vapaus
sekä vaara
pelko salpaa hengityksen
noidan sydän tanssii yllä nuotion.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti