Tyhjästä syntyy, pimeästä
versoaa.
Verannan, jäätyneet ikkunat.
Jääruusut puhkeavat kukkaan,
hallan iskiessä miekallaan
yli marraskuun maan.
Ilman halki, virtaa kylmyys.
Sysimusta jäätävyys,
valloittaa maankamaran.
Odottamista, joulua kohti
ryömimme varjojen alla
kasvavassa pilviverhossa.
Hämärä käy yli maan,
minä sisälleni tuikun
sytytän. Sillä valolla
kirjoitan oodin marraskuulle.
Minuus miinuksella
odotamme jääkuningattaren
vierailua. Talvenkuninkaan
kruunajaiset.
Menninkäiset luolastaan,
heräsivät pimeydessä
saalistamaan.
Särkyneitä päivänsäteitä,
joidenka siivet olivat
liian hauraat. Lentämään
turvaan valoon.
Siellä täällä lumisia pieniä tupsupalloja,
odottamassa talvenvallanaikaa,
oikeita jäähileitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti