Vastatuuleen

Ne eilispäivän ihmiset

mitä heidän kanssaan

teen, minä katson huomiseen.

Ei minulla ole enää

voimia Simpsonin, että

vuoren siirtäisin luokse

sen sammuneen rakkauden.

En puhu sinulle sanaakaan

et kuule salaisuuksia

enää Äiti maan.

Minä olen oppinut

yksin juoksemaan vastatuuleen.

Minä tunnen voiman sen,

kun vatsaan tuulee.

Se minkä taakseen

jättää, joskus liikaa

muistoissa mättää.

Joskus tuulimyllyjä vastaan

taistelen, niiden rattaisiin

joutuen. Ei ole eiliseen

siltoja enää, ne paloivat

liekein räiskyvin.

Vuodet laiskasti taakse

jo jäivät, muistan liian

monet pahat päivät.

Nyt olen vanha kuivan

kelon kaltainen, ja

unohdin myös kaiken pelon.