Yön sonetti

Minä tykkään sinusta,
enemmän kuin kenestäkään muusta,
enemmän kuin taivaan kuusta.

Piileksin täällä pimeässä,
yön pilvi verhon alla.
Unessa Afroditen lapsena,
pää piilossa pensaassa,
taivaan tähti vyön alla.

Ajatukseni meduusan verkko
seittejä ympärilleni kiertää.
Ympyrää ajatukseni sinusta kiertää.

Sinä,jos haluaisit minulle enempi 
kuin vain hyvä ystävä olla.
Niin ei olisi mieleni karkuteillä 
elämän merillä tuuliajolla.