Silkkiä

Silkkiset siivet, ilmalento
nainen on nuori, kaunis sekä hento.
Kevät on keijujen nuorten aikaa,
kesä kauniiden naisten lumon taikaa.

Vanha kaunis nainen,
johon aika ei ankarin käsin koske,
rientää syksyn tuulien syliin,
matkaa talvea kohti.
Hetken silmäsi suurta
onnea hohto.
Sitten sammui silmien
ilo, sekä onni toivottomuutta
nyt on harteillasi tonni.

Usko on ainut elämäsi lohtu,
toivo vähän valoa kantaa,
armo osansa sinulle joskus antaa.
Yksinäisyys uutiskynnyksen ylittää,
runo on luotu lohduksi lasten,
sanat sointuvat harmaahapsen.