Olen tässä samassa ympyrässä
kehää kiertämässä omaa painavaa
myllyn kiveä hiertämässä
missä on se hihaan piilotetu
pataässä ? Ei huijaamalla
voi selvitä aina elämässä.
Auringon edessä on musta
pilvi saasteinen, valo on poissa
minä viihdy en noissa maailman
karkeloissa. Niissä järjetön
taluttaa sokeaa ,ja tehtaan piiput
kaiken kauniin nokeaa.
Olenko filosofien sukua
vaikka en kanna toogan
kaltaista pukua?
Tässä maailman nyrkkeilykehässä
otan usein lukua, mutta
aina kaadu en . Tarvitsen
vain sen lopullisen tyrmäyksen
mistä ei enään nouse kukaan
vaan tuhkaksi nousee
tuulen mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti