Hannu ja Kerttu

Hannu ja Kerttu ,rypäleterttu.
Piparitalo paloi pohjaan,
noita sanoi, oikealle tielle ohjaan.
Satujen saari, sateenkaari
ikkunan alla,
satujen kyyhkyt lentävät matalalla.

Lapsille satu,
pelottava katu
yksinäisen astua,
siellä voi rapakkoon astua,
kenkäkin kastua.

Kaksoset vallan hirmuiset siskot,
niitä kiinnostaa sisiliskot.
Äiti on äiti, ja lapsi on lapsi,
mummo on mukava harmaa hapsi.

Runojen joukko,
suunnaton loukko,
syöksyy lapsille ainoastaan.
Prinssi, ja prinsessa ,ritari saa olla
äiti ei koskaan kuutamolla.

Meillä on äiti kamala aivan,
näkee aina kirjoittamisen vaivan,
ja seilaa kannella satujen laivan.