Kohti kuolemaa,
nyt ratsu ratsataa,
mies kumarainen on selässään.
Mies muistuihin nyt nukahtaa,
ja unelminsa putoaa.
On niissä nainen kaunis niin,
ja silmät peittyy kyyneliin.
Nainen nauraa niin äänin helein
kuin kaunein tiuku kulkusen.
Aisakellot unessa hetkisen helkkää sitten
on kesä ja riemua on pelkkää.
Nainen kedolta pomii mansikan,
sanoo "tämän sulle ojennan".
Mies maistaa mansikkaa
,ja tuonen enkeliltä
armahtavan miekan iskun saa.
Kuolema armahtaa miestä vanhaa
kumaraa.
Translate
maanantai 28. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogiarkisto
-
►
2024
(21)
- ► huhtikuuta (6)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (3)
- ► tammikuuta (10)
-
►
2023
(47)
- ► joulukuuta (4)
- ► marraskuuta (5)
- ► heinäkuuta (4)
- ► toukokuuta (4)
- ► maaliskuuta (1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2022
(32)
- ► marraskuuta (2)
- ► toukokuuta (3)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (4)
- ► tammikuuta (8)
-
►
2021
(9)
- ► marraskuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (3)
-
►
2020
(47)
- ► joulukuuta (5)
- ► marraskuuta (18)
- ► heinäkuuta (5)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (6)
- ► tammikuuta (6)
-
►
2019
(26)
- ► joulukuuta (1)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (1)
- ► tammikuuta (7)
-
►
2018
(24)
- ► joulukuuta (2)
- ► heinäkuuta (1)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (7)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (3)
-
►
2017
(151)
- ► joulukuuta (4)
- ► marraskuuta (4)
- ► heinäkuuta (12)
- ► toukokuuta (8)
- ► huhtikuuta (16)
- ► maaliskuuta (17)
- ► helmikuuta (21)
- ► tammikuuta (40)
-
►
2016
(478)
- ► joulukuuta (34)
- ► marraskuuta (28)
- ► heinäkuuta (32)
- ► toukokuuta (21)
- ► huhtikuuta (32)
- ► maaliskuuta (63)
- ► helmikuuta (64)
- ► tammikuuta (45)
-
►
2015
(1117)
- ► joulukuuta (65)
- ► marraskuuta (68)
- ► heinäkuuta (77)
- ► toukokuuta (72)
- ► huhtikuuta (103)
- ► maaliskuuta (132)
- ► helmikuuta (76)
- ► tammikuuta (136)
-
►
2014
(1388)
- ► joulukuuta (132)
- ► marraskuuta (119)
- ► heinäkuuta (130)
- ► toukokuuta (92)
- ► huhtikuuta (89)
- ► maaliskuuta (79)
- ► helmikuuta (89)
- ► tammikuuta (134)
-
►
2013
(835)
- ► joulukuuta (97)
- ► marraskuuta (91)
- ► heinäkuuta (61)
- ► toukokuuta (38)
- ► huhtikuuta (40)
- ► maaliskuuta (44)
- ► helmikuuta (69)
- ► tammikuuta (128)
-
►
2012
(1045)
- ► joulukuuta (103)
- ► marraskuuta (136)
- ► heinäkuuta (108)
- ► toukokuuta (51)
- ► huhtikuuta (72)
- ► maaliskuuta (40)
- ► helmikuuta (42)
- ► tammikuuta (66)
-
▼
2011
(312)
- ► joulukuuta (34)
- ► marraskuuta (26)
- ► heinäkuuta (25)
- ► toukokuuta (24)
- ► huhtikuuta (33)
- ► maaliskuuta (28)
-
▼
helmikuuta
(24)
- Edellisen runon kirjoittamisen aikana lähti nainen...
- Kohti kuolemaa
- Lento katkeaa
- Sanoja vain
- Yksinäisten saarella
- Surun samettirasia
- Hannu ja Kerttu
- Turkoosin tuoksua
- Otavan ornamentit
- Katkeruus
- Joensuun kaupunki
- Sattuu
- En ole päiväperhonen
- Maaliskuuta odottaessa
- Rakastan
- Maaliskuinen kujakissa
- Kevät saapuu Joensuuhun
- Rikotut lupaukset
- Kevätväsymys
- Lauluksi tarkoitettu teksti
- Geenit
- Uusi aika
- Ruususen unta
- Helmikuun ajatuksia
- ► tammikuuta (12)
-
►
2010
(126)
- ► joulukuuta (14)
- ► marraskuuta (21)
- ► heinäkuuta (30)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (14)
- ► maaliskuuta (4)
- ► helmikuuta (3)
- ► tammikuuta (11)
-
►
2009
(60)
- ► joulukuuta (17)
- ► marraskuuta (12)
Isomummo lähti viimeiselle matkalleen tämän kirjoittamisen hetellä,
VastaaPoistaouto sattuma :(
Sivu ei päivity oikein kirjoitin 28.03 aamulla kello 8 tämän.
VastaaPoistaVoi!
VastaaPoistaOtan osaa suruusi, Sofia.
Olin 9v vanha kun minun
Rakas Isomummo kuoli,
kaipaan häntä aina.
Hän opetti meidät
lapset pieninä rukoilemaan
Taivaan Isää. Ilman
rukouksen ulottuvaisuutta
ei täällä elämän myrskyissä
olisi jaksanut.