En ole päiväperhonen

En ole päiväperhonen
nyt sulle kerron sen.
En lennnä kukasta ,
kukkaan leikkien.
Vaan nainen mi haluaa kokea
aidon rakkauden.
Et leikki seuraa minusta sä saa.

On suuri ystävyys, sekä
aito sydämellisyys
vain aidointa mitä minulta kokea saat.

Hetken pienoisen
mä lensin iloiten,
ja annoin sydämen
nyt leikkiin rakkauden;
hetkiseki vaan.

Nyt siitä maksaa saan
suuren kyynel maan
mi peittyy purppuraan
ja suruun katkeraan.

On lento matalaa,
ja tunne katalaa,
sen eestään löytää saa,
jos pettää alta maa.

Vaan en ole päiväperhonen,
käyn tielle rakkauden
vain tuska seuranain.

Vaan illoin, kun katulamput syttyy
ja alkaa öinen hämäryys,
niin sydämeni täyttää syys.
Mä lennän unen maahan vaan,
ja pois tuskan viitan
päältäni saan.