Käsien iholla juoksu
rakkauden kiimainen tuoksu
suon mättäiden upottava voima
kesäöiden hullun huudon
kaiunääni ilman impien
kasteeksi kesäyöhön ankkuroima
lukkinaaras se pyydystää sen verkkoon
kiinni tiukasti jää
sinä näytit minulle padotun
rakkauden joen voiman
ei vuodet haalista aitoa
sydänpuunlehtien karismaa
imen puun voimaa koivun mahlaa
hiuksiini kiinni jää
minulla on vanhan vaahteran
nöyryys nuoren koivun
norjuus vanhojen jäsenten
sisällä viisaus hulluuden
kaltainen kuin esi-isällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti