Yö oli täynnä helliä haamuja
vihaan noita kiireisiä
hektisiä aamuja
elän maailmassa jossa
on liikaa kovanaamoja
lainsuojattomia
puolimieltä hajalla
poltergeist vaanii huoneissain
kotiini pelkoa luo
oma emoni on jo
poissa manan majalla
hän saapui Tuonen lautturin luo
minä kiikun kaakun
liikun menneisyyden
sekä tulevaisuuden rajalla
raivoavat tuulet magian
tunnen kuinka
hellät haamut leijuvat
tyhjiin huoneisiin
uuden tarinan yön
oudot äänet synnyttää
minä niskaani kylmän
hien saan
kotini sielu sekä sydän on
täynnä jäännösenergiaa
elämän kuristusotteessa
selkään puukottajat
minut näännyttää.
© satu tanninen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti