Sulavasti
jos ilo etenee
luo
ketjusilmukoita
ystävyyttä
ei mikään voita paitsi
ehkä
rakkaus hetkittäin kuitenkin
kierrätystä
kannatan myös
sanoja
lauseita kieritän
joskus
osaan kirjoittaa
kauniita
korulaiseita
joskus
lauseet ovat
kuin
puhkeavia paiseita
yhteiskuntaa
kritisoivia
silti
melodisesti soivia
sateen
sylissä lepää Joensuun kaupunki
eilen
oli tori täynnä elämää
tänään
tori hetken lepää
odotaa
auringon tanssivan
yli
maiseman
olen
rakastunut kotikaupunkiin
se
tunteen tietää paremmin
kun
on ollut muualla
pitkään
pois
kun
viimein pääsee takaisin.
Joku
outo labyrintti
josku
lamppu palaa
ja
kynttilän sytytän salaa
hetken
voi olla pimeänä vintti
rasimin
rattaissa ei saa antaa elämän pyöriä
ei
saa haitata ihonväri ei
oletko
hetero vai hintti
ei
saa minua karsinoida
antaa
kaikenlaisen musiikin soida
sos
sos sos sanon jos nyrpistät nenää
en
tahdo olla ystäväsi enää
jos
omistat rasismin raadollisen harmonia
minun
kotini on joskus Mikä Mikä Maa
joskus
aika tylsällä vanhalla ruunalla
ratsastaa
suurenmoista
on nauttia päivistä joista
ei
hohda auringon valo vaan sadepisarat
kastelevat
hupparinpäät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti