Laiva

Minä itse matkaani kulkien,
olen tuntenut myrskyt,
sekä tuulet.
Sain elämän rikkonaisen,
sitä korjailen kokoaikaa.

On laivani pursi puhtoinen,
sen lipun jo repivät tuulet.
On kansi sen liukas,
sekä vaarallinen,
yöllä sitä ohjaa vain seireenien
laulut, sekä pettävät huulet.

Olen turhaan luottanut valoihin
majakan syttyviin,
ajanut meren karikoihin vaarallisiin.
On korjattu monesti laivani runko,
taas aalloille suuntaa matkani tää.
En tiedä mikä on viimeinen satama,
ja määränpää.

Mastossa laivani liehuu nyt,
pääkallolippu myrskyssä revennyt.
Kohti viimeistä satamaa,
sitä merirosvot ohjastaa.