Olen tuntenut tuulien tulevan

Olen tuntenut tuulien tulevan,
olen tuntenut myrskyn tuoksun.
Vaistonnut vaaran ja tuhon,
suojan enkelin siiven, sekä vihan uhon.

Olen maistanut kyyneltä virtaavaa,
paennut, kun jalkojen alta katoaa maa.
Lentänyt palavin siivin, kuin feenix-lintu,
tuhkasta noussut,
lentoon taas.
Unelmissa tarttunut Otavan sakaraan,
tai miehen komeaan pakaraan.

Syksy syliinsä kutsuu ihmislasta,
tuuli tuudittaa, pelastaa pahuuteen hukkumasta.
Armahtaa avoin syksyn syli,
pääsen paahtavan kuumuuden,
helteen yli.