Onnen satumaa

Onnen satumaa,
jossain sarastaa.
Voit siitä pienen palasen,
vain joskus varastaa.

Karikkojen keskellä
piilossa se on jossain,
alla pilvien valkoisten.
Sateenkaaren pää
kätkee onnen ruukun sen.

Koskaan löytänyt sinne en,
kuulen vain kaiun
loittonevien askelten.

Perjantain peloton peitto,
viskataan viikon ylle,
syli lämmin valmis
kuumalle syleilylle.

Haavemaa täynnä,
amorinjousia,
aamulla löytää
yhden voi kaikkein aikaisin nousija.

Kirjoitan minuutin,
kirjoitan kaksi,
elämä ei siitä tule sen paremmaksi.