Kuunliljat jaettuna jonnekin
myrskyihin maailman.
Saan jalansijan syksyn pimeyteen,
taas vaellan.
Talven vallan alle,
teen paikkaa unelmalle.
Kantavat valot sillankaarien yli
sumuisen illan.
Tajuntaani iskee tuoksu märän
kuivuvan villan.
Ahvenia sillan alla,
niitä saa taas onkimalla.
Jossakin tuulikellot parvekkeella
soittaa sävelmää,
sisällä on lämmintä,
sytytän kynttilän lyhtyyn
odottelen iltaa pimeää.
Translate
lauantai 24. syyskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogiarkisto
-
►
2024
(25)
- ► joulukuuta (2)
- ► marraskuuta (1)
- ► huhtikuuta (6)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (3)
- ► tammikuuta (10)
-
►
2023
(47)
- ► joulukuuta (4)
- ► marraskuuta (5)
- ► heinäkuuta (4)
- ► toukokuuta (4)
- ► maaliskuuta (1)
- ► tammikuuta (1)
-
►
2022
(32)
- ► marraskuuta (2)
- ► toukokuuta (3)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (4)
- ► tammikuuta (8)
-
►
2021
(9)
- ► marraskuuta (1)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (3)
-
►
2020
(47)
- ► joulukuuta (5)
- ► marraskuuta (18)
- ► heinäkuuta (5)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (6)
- ► tammikuuta (6)
-
►
2019
(26)
- ► joulukuuta (1)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (1)
- ► tammikuuta (7)
-
►
2018
(24)
- ► joulukuuta (2)
- ► heinäkuuta (1)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (1)
- ► maaliskuuta (7)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (3)
-
►
2017
(151)
- ► joulukuuta (4)
- ► marraskuuta (4)
- ► heinäkuuta (12)
- ► toukokuuta (8)
- ► huhtikuuta (16)
- ► maaliskuuta (17)
- ► helmikuuta (21)
- ► tammikuuta (40)
-
►
2016
(478)
- ► joulukuuta (34)
- ► marraskuuta (28)
- ► heinäkuuta (32)
- ► toukokuuta (21)
- ► huhtikuuta (32)
- ► maaliskuuta (63)
- ► helmikuuta (64)
- ► tammikuuta (45)
-
►
2015
(1117)
- ► joulukuuta (65)
- ► marraskuuta (68)
- ► heinäkuuta (77)
- ► toukokuuta (72)
- ► huhtikuuta (103)
- ► maaliskuuta (132)
- ► helmikuuta (76)
- ► tammikuuta (136)
-
►
2014
(1388)
- ► joulukuuta (132)
- ► marraskuuta (119)
- ► heinäkuuta (130)
- ► toukokuuta (92)
- ► huhtikuuta (89)
- ► maaliskuuta (79)
- ► helmikuuta (89)
- ► tammikuuta (134)
-
►
2013
(835)
- ► joulukuuta (97)
- ► marraskuuta (91)
- ► heinäkuuta (61)
- ► toukokuuta (38)
- ► huhtikuuta (40)
- ► maaliskuuta (44)
- ► helmikuuta (69)
- ► tammikuuta (128)
-
►
2012
(1045)
- ► joulukuuta (103)
- ► marraskuuta (136)
- ► heinäkuuta (108)
- ► toukokuuta (51)
- ► huhtikuuta (72)
- ► maaliskuuta (40)
- ► helmikuuta (42)
- ► tammikuuta (66)
-
▼
2011
(312)
- ► joulukuuta (34)
- ► marraskuuta (26)
- ► heinäkuuta (25)
- ► toukokuuta (24)
- ► huhtikuuta (33)
- ► maaliskuuta (28)
- ► helmikuuta (24)
- ► tammikuuta (12)
-
►
2010
(126)
- ► joulukuuta (14)
- ► marraskuuta (21)
- ► heinäkuuta (30)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (14)
- ► maaliskuuta (4)
- ► helmikuuta (3)
- ► tammikuuta (11)
-
►
2009
(60)
- ► joulukuuta (17)
- ► marraskuuta (12)
Mikään surkeus ei kestä kauvan - se menee ohi.
VastaaPoistaEikös olekin mukava sytytyellä lyhtyjä ja lämpökynttilöitä, iltateellä, kodin
suloudessa, paksut ihanat villasukat
jalassa, ja hyvä kirja edessä, tai
vain hiljaista musaa....
Syksy valmistaa sitä lepoa ihmissielussakin,
vaikka haluisikin kesän takaisin, jos vain saisi. Kävin Göteborgissa ja merenrantakävely
nostatti pois makarooniperspektiivistäni,
raikkaitten merituulien myötä, kalalokki kai vei mun syysmasennusammakonkin.☺
Toivon Sinulle Rakkauden tuulia sylin täydeltä,
ja viikonlopun rauhaa!