Tahtoisin jo mennä

Tahtoisin jo mennä,
kasvattaa siivet enkelin,
ja sanoa lennä.
On liian aikaista lähteä,
kurkottaa kohti sammuvaa tähteä.

Kuiskasit korvaani äsken,
elä vielä muutama heti, kun käsken.
Mä olen sinun pieni suojelusenkeli,
enkä tahdo vielä et lähdet,
on aikaa vielä nähdä
syksyn loistavat taivaan tähdet.

Aika juoksee pakoon,
kuin paksu manillaköysi yli laivan partaan,
tekee minusta elämän uuden
suuren varkaan.
Kuiskaten mua luokseen
kutsuu veden mustan suuri syli.
Sydämen murtuneen päällä
painaa tuska, en pääse siitä yli.

Ei aikaa takaisinpäin pyörittää saa,
ei nousemasta voi estää aurinkoa
polttavaa.
Vain hetkeksi muistot tuskan pois vei,
unohdusta kaipuu salli lainkaan ei.
Muistot juuttui kallioihin,
kun hyökyaalto iski niiden yli,
sammui rakkauden ja toivon
uusi hetki.
Jäljelle vai jäi,
yksinäinen kaipaava syli.