Kuin tähdenlento

Kuin tähdenlento,
nainen hoikka, sekä hento
niityn kasteisen yli käy.
Ei neidon sulhasta missään näy,
tuo tuuli surullisen sävelmän,
sen hyräillen nyt esitän.

On aika niittää kypsää viljaa,
vanhus kiikkuu, istuu hiljaa.
Pirttiin pienokainen sisään käy,
ei lapsen isää missään näy.

Leski leivän murtaa,
lapselle käteen antaa,
piimä leilin vanhus
eteen kantaa.

Aika jos taaksepäin käydä
voisi, niin menneisyys neidon
sulhasen, ja lesken miehen takaisin
tuoda voisi.