Heinäkuu

Herätä minut hellästi heinäkuu,
tuo kauniiden kesäpäivien kiihko
uniini jälleen.
Näin kirjoitti runoilija tekstiä
ystävälleen.
Vielä on aikaa viiletä kesän,
aikaa siihen, kun linnut jättävät pesän.

Korkealla kukkulalla, taivasalla
paikka on ystävällä ihanalla.
Kesän retket,
villit hetket,
kaipuun kurjet taivaalla,
laulujansa lurittaa.
Kesäyössä heinäpellon elovenatytöt
rakkaimpiansa kurittaa.

Jossain yössä yksinäinen
menninkäinen, päivänsäteen
nähdä saa.
Sokaistuu nyt jälleen kerran.
Syksyn tullen kohtaloonsa
arvokkaasti alistuu;
eikä pelkää illan pimeää.
Tyyni rauha sydämessään vain
petokseksi paljastuu.