Vuoden viimeinen Karjalan Heili

Me murramme leivän,
sen viimeisen palan vei hän,
joka hitaimmin ehti.

Jo varisee joulukuun viimeinen lehti,
Karjalan Heili se postiluukusta tippua ehti.

Rakettimainokset ,niitä tuijottaa kansa,
rivi-ilmoitukset hakee armastansa.

Jaakko-Teppo pakinoi,
ovikello viimein soi,
uutta vuotta odottaa kansa,
pakina pistää parastansa.

Mikä ansa, mikä loukko
piiritetty ihmisjoukko
lumisissa kodeissaan
i-podit korvissaan
pakkanen vaan paukkuu,
ja oma akka haukkuu.
Älä ota sitä naukkuu.