Sanaton aamu

Sanaton aamu sateen yllä,
maailmalle vastaan viimein kyllä.
Enää ei tänne kesä yllä,
pakkanen vaanii syleilyllä.

Marraskuun aikaa,
joulun hiipivää taikaa.
Metsissä kohta raikaa,
ja kaikaa.
Routa valtaa maan,
luo pohjan talveen saapuvaan.

Hauta on kaivettu,
seppele ostettu,
syövälle tuskin mitään kostettu.
Ystävä lähti,
tyhjeni koti,
otetaan muistolle kuuma toti.