Itkumuuri

Itkumuurin rakennan,
alle suuren pihlajan.
Punaisena marjat sen,
piilottaa joka kyyneleen.

Joskus on itkumuuri,
aivan liian suuri.
Runosuoni silloin hukkuu,
runoilijan sielu vain nukkuu.

Rakasta kärsi ja unhoita,
rakkautta ei mikään voita,
kohta kukkii kurjenmiekka,
lentää suuhun lentohiekka.

Unelmien ilmalaivan,
ehkä silloin esiin kaivan,
purppurainen pilven suu
taivaalle kulkeutuu,
muodostaa suuren sydämen
rakkaudesta Jeesuksen.