Naisten talo

Avoimet ovet,
vieraiden virta,
imaisee mukaan jo rappusilta.
Naisia nuoria, naisia vanhoja.
Hehkuvin katsein kohtaloon katsoo,
tuskaa, murhetta, onnea iloa.
Laihoja naisia, joku painaa 100 kiloa.

Lapsia , vauvoja, miehet on poissa
piilossa jossain elämän varjoissa.
Naiset narraa kaloja,
vannoo lemmenvaloja,
ompelee nahkapaloja.

Taloni on naisten ainoastaan,
miehet sen kaukaa kiertää.
Väkisin yksi yritti sisälle tulla,
ei laskettu miestä tänne,
naiseus on vain meidän elämämme.

Yhden ainoan miehen sisälle kerran pyysin,
ei tahtonut sisälle astua,
Toista en koskaan pyydä
sydäntäni ei toiselle myydä.