Näkemiin

 Näkemiin Kuulemiin (youtube.com)

Tämä lyriikka syntyi kuunnellessani yllä olevaa laulua: Hei, kuulehan ystävä, lähdetään matkalle mielikuvituksen siivin. Kuvittelepa sävel, joka kumpuaa sydämen syvimmistä sopukoista, sekoitus iloa ja haikeutta, niin kuin Juice Leskinen aikanaan loi. Kävellään yhdessä linnunradan poikki, askel kerrallaan, jokainen polku täynnä tarinoita. Laulun sanat soljuvat kuin kesäinen joki, ne kertovat meistä, sinusta ja minusta, ja niistä pienistä hetkistä, jotka tekevät elämästä suuren seikkailun.

Näkemiin, mutta ei unohdeta, sillä jokainen hyvästi on vain uuden tervehdyksen alku. Kuulemiin, sillä äänet ympärillämme kertovat elämän tarinaa. Luulen niin, että jokainen nuotti kantaa mukanaan muiston, joka ei himmene. Kirjoitetaan siis laulu, joka ei pääty koskaan, sävel, joka jatkaa kaikumistaan vielä hiljaisuudenkin jälkeen.

Kuljetaan kävellen, sillä kiire ei ole tässä tarinassa. Jokainen askel on oma säkeistönsä, jokainen hengenveto kertosäe, joka toistuu ja muuttuu matkan varrella. Linnunrata loistaa yllämme, karttana tähtiin kirjoitettuna, ja me seuraamme sitä, löytäen uusia säveliä jokaisesta tähtikuvasta.

Juice Leskinen tiesi, että musiikki on enemmän kuin vain nuotteja paperilla. Se on elämää, se on tunnetta, se on seikkailu, joka odottaa ottajaansa. Niin, kirjoitetaan laulu, joka saa hymyn huulille ja saa jalat tahtomattaan tanssimaan. Laulu, joka on kuin kesäinen tuulahdus, joka tuo mukanaan lupauksen tulevasta.

Ja kun laulu on valmis, kun viimeinen sävel on kaikunut, me seisomme siinä, linnunradan alla, tietäen, että olemme osa jotakin suurempaa. Me olemme kirjoittaneet oman sävelmämme universumin nuottiviivastolle, ja se tulee elämään ikuisesti, niin kuin Juice Leskinenkin, legendana, joka inspiroi sukupolvia. Näkemiin, kuulemiin, ja muistetaan aina kulkea eteenpäin, laulu sydämessämme.14.4.2024 (c) satu tanninen