Kun aika on soi taika sammumaton
läpi lumisen kaupungin kulkee
askeleet ihmisten
tasangot jäivät talojen alle
ihmisen vallan alle
jollain on paikka sydämessään
kaikkeuden Jumallalle
olen silloin tällöin levoton
missä järjen ääni silloin on ?
Tänään tunnen ilman kosketuksen
puiden kuiskaukset sylissä
tuulen kylmän värinä on
minä palaan sanojen syliin
kun aika on.(c) tanninen satu 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti