Hämärä hoi herätyskellot
päristen karkeloi soi soi soi
yö kestääkö se aamu kuuteen?
Minä heräsin jo
vielä nukkui aurinko
uupumista vielä jäsenet
kipunoi kuka
kaiken kahvin pannusta joi ?
Olo väsyneempi
se vaihdetaanko kofeenihuumaan
vai ihmekukkateehen kuumaan
vielä unisena en usko
mihinkään humaan
Hetken vielä tuumaan
menenkö toimistolle
töihin vaan jäänkö
etätyöhön
jalat levottomat
tahtoisivat hypätä
kenkiin niin kiireisiin.
Pääni kuin riimien
pääkonttori on ja pian
hämärä pakenee jonnekin
ehkä piiloon ikuisuuteen.
© satu tanninen 3.2.2022
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti