Minä olen palava pensas

Minä olen palava pensas, sinä hehkuva liekinheitin.
Sytytät minut yhä uudelleen , ja uudelleen.
Tunnen unessanikin sun mua suudelleen.

Täällä elämäni raitilla, chattaan öisin sinun saitilla.
Kanssas olisin vaikka Haititilla, tai terassilla laitilla.
Talvestani kuuman teet , hehkutat mun uudet tunteet.
En kestä luotani, kun joskus pois meet.

Kaupunki on kaunis talvisin, mitä siihen enää lisäisin.
Tämä runo on vain unelmaa, enhän koskaan miestä saa,
sydän tyhjää rakastaa ; tunteet joutaa pakastaa.



Tämä runo tuli viimeöisestä unesta.