Jotkut päivät loppuvat kyyneliin
toiset päivät onnen sirpaleisiin
Sinä olet minulle ihme valtava
Niin sen on aina oltava
Yö painaa päälle painajaisten hehkun
luotasi puhallan
luon rauhan seesteisen unimaahan sataman
Tuhlattu on liikaa hyviä hetkiä
kuljettu kamalia kyykäärmeiden
reunustamia polkuja pahuuden
lähettiläiden ansoittamia retkiä
Laskettu kallista aikaa läpi sormien
tuhlattu valonmagiaa yli normien
laskettu rakkautta pellit avoimin
läpi hormien
Nyt minä kirjoitan pahuuden pois
huominen meille uusi turvapaikka olla vois
Maagista mustetta kynälläni
sanoillani levitän
Kirjoitan niin kauan kunnes täältä
pois lähden toiseen aikakauteen
luokse Siriuksen kiintotähden
Sillä olenhan universumin Taivaan vaeltaja punainen
ja puolisoni on yön ritari sininen.(c)satu tanninen 25.11.2022
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti