Sinun kohdallasi ehkä aika
seisahtuu ja syksyn tullen
kukkaan puhkeaa uudestaan
kirsikkapuu. Sydän
on hiukan levoton, ja
sisälläni tanssii perhosten maa.
Olen yhtä levoton kuin ystäväni
Peter Pan , ja keijupölyä
karisman kaltaista ilmaan
levitän. Minut huomataan
kun lennän yllä sateisen suomaan,
ja menninkäiset unisina
kömpivät syksyn pimeyden
saapuessa luolistaan.
Voi olla joskus niin
että kiinnyn liikaa menninkäisen
vuodattamiin kyyneliin.
Nyt tänään on näin odotan
puhallusta tuulen kohtalon,
tahdon turvallisen pesän
talven tullen paikasta
suojaisen onkalon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti