Jotenkin oudolta tuntuu

Jotenkin oudolta tuntuu tänään maailma tää,
enää en arkeen usko, kun syksy jäljelle jää.
Taivastenvaltakunta on ainut,
joka jotakin merkitsee.

Jumalan tahtoon, kun taivut
se tahtosi murtanee.
Ihmisen mieli on kova,
nöyrrytä mielesi,
se paremmin palkitsee.

Usko, ja toivo kädessä
herran, kun kuoleman
portista käyt viimeisen kerran.

Enkelin kirkkaus elämän tiellä,
varjelus suurin mitä tunnemme siellä.
Päivien hehku,
ja iltojen kajo,
poissa on nuoruuden into,
käy elämänkaaren alas ajo.

Siunaus kirkkain sateenkaaren,
siunasi pappi ystävän kalliin
alle hautapaaden.