Egyptin Kleopatran salaista lumoa

 Olen maailman nainen

Olen maailman maatuska

englannin siveä kalpea leidi.

Minussa on Monalisaa, madonnaa,

katuhuoran irstasta saastunutta verta.

Houkuttelevaa reittä pulleaa nännipihaa,

suomineidon sileää joutsenkaulaa.

Kannan kurkussani lumoavaa

ääntä, jolla Seireenit laulaa.

Egyptin Kleopatran salaista lumoa

Japanin pyöreää painivaa sumoa.

Olen mailman naisten sirkuspeili,

Karjalan kunniden simpsakka heili.

Sisäinen Tanjuska ripaskaa tanssii

hempeä kaihomieli Wiener valssii.

Minussa on luostareiden nunnien

lempeä taistelu kehon puhtauden tiellä.

Jätettyjen morsianten kyynelten meri

jota kukaan ei koskaan jaksa niellä.

Geenesäni on Suomen

metsän pihka ja koivun mahla,

tunturien tuulet ja valkoisen peuran

jalkojen juoksu. Suomen soiden, hillojen,

mättäiden, suopursun tuoksu.

Jalkojeni jäljillä kaikuu satakielen laulu

sekä vuoripuron juoksu.

Minussa elää yhä Karjalan itkijänaisten

surkea valittava kaipuu, ja kyynelten

tahtiin varteni pikkuhiljaa kumaraan taipuu.

(c) tanninen satu

Nainen odottaa sairaalassa

 Nainen odottaa sairaalassa,

uutta elämää

lapsen sydämenlyönnit ovat Seita rummun ääntä,

joka unessa muuttuu hullun huuhkajan huhuiluksi.

Poltot lyövät ilman lapsivettävettä, saadaan viivaa

laitteeen sinuskäyrälle.

Sinisessä valossa, saturaatiomittariin kytkettynä, lapsi

odottaa, ponnistusta vailla. Aurinko ei lainaa valuttaa

kenellekään. Kipu repii päivän vekselit ja sopimukset.

Kahden maailman välillä,on hetki aikaa

ohittaa elämän, ja kuoleman virta.

Olla pelkäämättä elämää joka on sisälläni.

Olen yrittänyt tehdä tätä jo kauan.Hikoillut mielettömästi ,

elänyt unessa jossa sinä saat lapsen.

Pyydän anteeksi, mahdollisuutta tasa-arvoiseen elämään,

jos se on tyttö.

Olen ihmetellyt miten sanot ei rakkaudelle

ilman järjestettyjä lapsiavioliittoja

miksi ei

koskaan anneta ihmis-arvoa kaikille tyttärille

kaikissa maissa.

Minun

luuni lihani jänteeni ,ja tikapuuhermoni,kohtuu kylvetty elämä.

Se raastaa ja repii kunnes

syntymän hetket ovat ohitse.

Sen jälkeen alkaa toisenlaiden

äitiyden tuska.(c) tanninen satu

Ollaan me niin kuin John Lennon ja Yoko Ono

 Minä pilvistä alas sukelsin universiumiin selkääni kasvoivat liekehtivät siivet enkelin.Olin suojanasi olin sinun pari en ollut silti unelmasi.Alla taivaan kaaren asui viha pahuus piilotin sen alle tippuneiden sulkien tein meille höyhensaaren.Tunnen kuinka paha on maa silti valotyöntekijöiden tulee vihollistakin rakastaa.On maaliskuu pian kukkii pihan pajupuu.En tahdo menettää palavia siipiä en olla rahan vallan pillin tahdissa hiipijä.Viereeni vielä jää vaikka ympärillä kaikki ilmaan räjähtää.Ollaan me niin kuin John Lennon ja Yoko Ono tahdon vielä nähdä lennon sudenkorennon.Se vaikka näyttää silmissämme voi sodan helikopterilta.Minä vielä laulun kirjoitan vaikka maailman viimeinen juna lähti laiturilta.Pian on pimeä ilta ja katsomme punaista taivaanrantaa yhdessä.laiturilta.

Ilmaan lähetän rauhan kyyhkyn kera toiveen hennon peace and love (c)satu tanninen

Kleopatra

 Sinähän et uskoisi sitä itse, ellet olisi niitä hetkiä

elänyt.

Noina aikoina, elämä oli entisten aikojen bumerangi.

Ei kellään toisella naisella ollut sellaista charmia, 

lumoavaa voimaa kuin hänellä yhdellä entiseltä

elämältään Kleopatra 7.

Se oli minulle yllätys pappi sanoi päässäsi on 

kaksi korkeaa pahkaa ja rinnassasi käärmeenpureman arpi.

Tuulessa tuoksunsa muistutti kauko-idän kukkia

ja tuhannen ja yhden yön satuja.

Kuinka nyt muistaessani entisen elämän raakuudet

sopeudun tähän aikaan maailman sekasortoon

tekemään hyvää minä entinen viimeinen faarao ?

(c) satu tanninen