Muistoja
Muistojen aarteet
kesäiset hetket
hellät silitykset
valokuviksi muuttuvat pumpulipilvet.
Taivaan sinestä palan talven
neuleeseen laitan.
Auringon lämpöä sitä kaipaan,
tämä tammikuun pian väistyvä pimeys
sai sen aikaan.
Veden peilistä maiseman vangitsin,
ylväänä uivat joutsenet runoon
kirjoitin.
Kedon kukkien herkkä kauneus,
ja hellepäivän ihanan raukeus.
Lintujen aamuyön konsertin,
mielikuvien aarteena tallennin.
Kastepisaroiden helmivyön,
ja pöllön huhuilun keskellä
kesäyön.
Ja elokuun pilkkaavan hämärän,
kun kuu loi hohdetta ylle maailman.
Nyt veden pintaa peittää jäähuntu
ja ilmassa on purevan
pakkasen hallainen tuntu.
Minä kylmillä sormilla naulaan
jäänauloja talven arkkuun,
ja kevät sen odotan saapuvan jälleen.© satu tanninen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti