Silloin kun ovat ne unettomat yöt
mietit turhaan olemattomia
kenen leipää kenen kädestä syöt
minä viritän mieleni villiin laukkaan
yön hiutaleita haukotellen haukkaan
kirjoitan tarinan meistä
unettomista yön enkeleistä
jotka eivät miekkaan huku
väistävät viisaasti pahuuden
käyttävät taitavasti peistä
meillä on vetelät jalat
jaksamme silti taistella seistä
heikompien puolesta
lastemme takia kärsimme huolesta
älä kuutele pahuuden ääntä
toukokuu tuoksuu vielä keväältä
silloin kun ikävä minut sisältä syö
ajattelen sinua sitä ajatteletko
kaipaatko koskaan minua
jälkeen pakkasten
tunnet kevään hullun huuman
olet etsivä erakko
välttelet kaupungin villiä värinää
kuuntelet yksinäsi maan akselien
tärinää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti