Translate

lauantai 30. joulukuuta 2017

Hyvää Uutta Vuotta


Tänään kirjoitan sydämeni laulun
maalan sielun purppuravärein
elämän kaaren taulun
levoton maisema huokaa
revontulien tanssi taivaalle tuokaa
joikaa jouten Pohjolan kansa
Kalevalan kankaille on viritetty
ajan paula sieville Seireeneille
merelle ansa elämän ankkuri
heiluu myrskyn vietävänä
luonto äiti polkee jalkaa
tanner tömisee tuuli puhaltamaan
alkaa Pohjolan puhurit soivat
peikot noidat haltijat piirissä
ilakoivat
soittaa Seita taikarumpuaan
Sampo Lappalainen käy
moottorikelkan satulaan
hytkyy sohjon alla suot sekä
rimmet itkee kosteudesta
kauniit neidot sekä immet
terhakka tuuli käy kiinni
hiuksiin Uutta Vuotta kohden
ajan aalloilla taas soudettiin
vanhan vuoden muistot
mukaan noudettiin uusien
tuulien matkaan hyvin joudettiin
vanha vuosi väistyä saa
huominen eteenpäin ajanratsulla
laukkaa.

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Maalliset normit


Maalliset normit täyttävät
hormit pellit ovat kiinni
normaaliisuuteen tukehdun
tahdon vapaana leijua
atmosfääreissä en tahdo
olla pulloon suljettu henki
en maailman normien renki
ei maistu minulle marenki
ilmassa viuhtovat pilkkakirveiden
erät niissä on vaanivat
terävät terät
joskus ajatukset vapaana
kelluvat toisinaan maailma
on suljetun pullon kaltainen
vankila elämä anna 
minulle aikaa olla
filosofin kaltainen
leijuva persoona
minä tahdon aikaa
kirjoittaa palan taiteilijaelämää
kirjojen kansien väliin
se on sitä hektistä harmoniaa
omaa pakonomaista Narniaa. 

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Joulukuu satukuu


Myyrä teki talveksi pesän

savusaunan lauteiden alle
sinä hetkenä jääruusu puhkesi 
kukkimaan tuvan ikkunalle
keltainen kanttarellikori
talveksi täyttyy lumienkeleillä
niin sellaista on meillä
jotkut päivät ovat nopeita
pomppivia jäniksen loikkia
toiset etanan jarrutuksia
minulla on taiteilijan aivot
syvät silmien katseet
kuin satujen toivekaivo
vuodet ne ovat renkaita
vyötärön ylle
aina olen valmis sinun
syleilylle kaikkien
vuosien jälkeen yhä
rakastan tuota ukonrähjäkettä
jonka sisältä löytyy
ikuinen Peter Pan
en odota enää hänen
aikuiseksi koskaan kasvavan
olen tottunut ikuiseen
epävarmuuteen ihmisten
suhteen 
nyt on joulukuu
aloitan jonkun kiinnostavan
aamupuhteen.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Piste

Jäykkyys vääntää niskan pään
kivun kivi reen jalaksien
alle jään on pakko liikkua
en tahdo suolapatsaaksi
jähmettyä
saapuu joulukuu lyriikkaa
mieli lausuu aivot autiot
sanoja malttamattomana
odottavat
levottomuus leijuu
pään yllä vastaisin kyllä
jos kysyisit jotain tärkeää
olen täynnä rakkauden
suurta tunnetta sekä liikaa
järkeä
tänään en toivo sitä
että alkaa päätä niskaa
selkää särkeä
tahdon että sille jyräävälle

kivulle tulee piste


Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto