Kärsimys

 Kaukana tähtien takaa hän saapui,

Ihmisenkeli, tuntematon ja kaunis.

Vierellään Jeesus, ristille naulittiin,

Kärsimyksen kruunu otsalleen sai.

Oliko hän ihminen vai enkeli,

Muukalainen kaukaa, tähtien valo?

Yhdessä he kärsivät, yhdessä he itkivät,

Ristin varjossa, toivon kipinä.

Kruunu piikkien, tuskan merkki,

Otsallaan loisti, kuin tähdet yössä.

Ihmisenkeli, Jeesuksen kaltainen,

Rakkauden ja armon sanansaattaja.

Kärsimyksen tie, niin raskas ja pitkä,

Mutta toivo ei koskaan sammu.

Ihmisenkeli, tähtien lapsi,

Ristin varjossa, ikuisesti loistaa.

(c) satu tanninen 14.2.2024

Pimeys

 

Silloin kun Nero leimahtaa

joku punaisen langanpäästä

kiinni saa

joulukuu

valo pikkuhiljaa

kutistuu väsymys voimistuu

jossain joku taikasanan lausuu

raahaudun ylös aamuisin

päiväunet nukkua jos osaisin

uupumattomasta olosta öisin uneksin

pimeyden keskellä turvallisesta

tutusta tulee pelottavaa

kummitukset vaanivat joka nurkassa

minun ajatusmaailmaa olisi

ravistettava ennen suuria päätöksiä

en tarvitse mitään suuria kytköksiä

energiaa vaativiin asioihin

tahdon juurtua hetkeksi näihin

turvallisiin tuttuihin kuvioihin

pyöriä bumerangin lailla

yhtä samaa silmukkaa

sisälläni viipyy hengen kuolio

ja kaikki mikä pitää mieltä päältä

on kuin suuri huolien kelluva lautta

se tahtosi viedä minut ojasta allikkoon

tuhannen vastainkäymisen kautta.

Haapa

 Haapapuu, tuo hiljainen vaeltaja, kaarnasi uurteet kertovat tarinaa. Kuin elämän polut, ne mutkittelevat, haavat menneisyyden, ne muistuttavat.

Kaarnasi kätkee sisäänsä salaisuudet, kuin ihmisen sielu, haavoittunut ja herkkä. Jokainen uurre, jokainen naarmu, kertoo tarinaa, joka ei koskaan katoa.

Haapapuu, sinä seisot ylpeänä, vaikka tuulet ja myrskyt sinua koettelevat. Haavasi paranevat ajan myötä, mutta muistot jäävät, ne eivät katoa.

Kuin ihminen, sinäkin kannat haavasi, mutta silti jatkat kasvua, kohti valoa. 27.11.2024

(c) satu tanninen

Iltasatu

Kun yö laskeutuu ja kaupungin valot sammuvat yksi toisensa jälkeen, taivaalla voi nähdä jotain odottamatonta. Kuvittele tilanne, jossa näkymätön UFO laskeutuu hiljaa lähelle kotiasi, ja yhtäkkiä kuulet koputuksen ikkunassasi. Avaat verhot ja näet edessäsi vieraan olennon, jolla on kaulassaan hohtava maapallokoru. Tämä koru ei ole pelkästään koriste, vaan se symboloi rauhaa ja ystävyyttä eri maailmojen välillä. Alien ojentaa sinulle kätensä, ja ymmärrät, että tämä on ainutlaatuinen hetki, jolloin kaksi eri maailmasta tullutta olentoa kohtaavat. Tämä kohtaaminen ei ole uhka, vaan mahdollisuus oppia toisiltamme ja laajentaa käsitystämme universumista ja sen moninaisista asukkaista.

Kuvittele alien, jonka ulkonäkö on yhtä ainutlaatuinen kuin sen läsnäolo. Sen pää on suuri ja soikea, ja siinä on suuret, tummat silmät, jotka heijastavat tähtien valoa ja näyttävät ymmärtävän kaiken ympärillään olevan. Iho on sileä ja metallinhohtoinen, ikään kuin se olisi tehty avaruuden kylmästä ja pimeästä aineesta. Keho on hoikka ja pitkäraajainen, ja se liikkuu äänettömästi ja sulavasti kuin painottomassa tilassa. Sen sormet ovat pitkät ja hienostuneet, täydelliset työkalut tarkkaan ja herkkään työhön. Alienin vaatetus on yksinkertainen mutta elegantti, ja se heijastaa sen teknologisesti edistynyttä kulttuuria. Kaulassa roikkuva maapallokoru on kirkas ja säteilee pehmeää valoa, mikä luo ympärilleen rauhoittavan ja kutsuvan tunnelman. Tämä olento ei ole pelkästään vieras kävijä toisesta maailmasta, vaan se on myös viestintuoja, joka tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää ja oppia uusia asioita. Sen ulkonäkö on rauhallinen ja viisas, ja se välittää tunteen, että se on nähnyt ja kokenut asioita, joista meillä on vain kaukaisia unelmia. Tämä alien on todiste siitä, että universumissa on elämää, joka ylittää kaiken, mitä olemme tähän asti tunteneet.

Kun kohtaat jotain näin epätavallista ja ainutlaatuista, reaktiosi voisi olla monenlainen. Saatat tuntea hämmästystä, uteliaisuutta tai jopa pelkoa, mutta myös ihmetystä ja innostusta. Tällainen kohtaaminen voisi herättää kysymyksiä siitä, mitä tämä olento haluaa ja miksi se on tullut juuri sinun luoksesi. Ehkä se tarjoaisi mahdollisuuden oppia jotain uutta ja mullistavaa, tai ehkä se olisi merkki siitä, että meidän on aika laajentaa käsitystämme todellisuudesta. Voisit myös miettiä, miten kommunikoida olennon kanssa ja miten voitaisiin rakentaa yhteys, joka ylittää kielelliset ja kulttuuriset rajat. Tämä tilanne voisi olla kutsu seikkailuun, tutkimusmatkaan tuntemattomaan, joka voi muuttaa käsitystäsi maailmasta ja sen paikasta universumissa. Se voisi olla myös tilaisuus osoittaa rohkeutta ja avoimuutta, kun astut tuntemattomaan ja kohtaat jotain, joka haastaa kaikki aiemmat oletuksesi.

Lokakuu 2024

 Siviilipalvelumies

rauhankyyhky kämmenellä

seisoo eduskuntatalon 

punaisiksi värjätyillä  portailla.

Moskovan toreilta kaikuu

pahuuden pasuunat.

Usa sta kuuluu Trumpin

torven soitto trumpetti soi

siinä on toivon ääni rauhaa haluaa

maailman kansa dollari muut 

valuutat missä on korruption

salaa kaatava ansa.

Se viritettiin jo tänään nousee

maailmaa valaiseva aurinko.

Maailman torien armeijat 

jatkuva saappaiden äänien kaiku

ilkeä ääni rummuttaa

korvieni tärykalvoja.

Ei enää yhtäkään askelta 

lähemmäksi maailman

areenojen suurtapaloa.

Kaikki on kerran nähty 

Hitlerin hirmuteot.

Putinin punaiseksi 

verellä maalattu maa.

Minua hiukan ahdistaa

ensimmäinen eläkepäivät

poissa kaikki järjenhäivä 

marraskuussa tai vasta 

joulukuussa joutavat

ensimmäiset eläkkeen

eurot oloneuvoksen tilille.

Tämä kaaos ei rauhoita

sanat tahtovat koodata

ainoastaan rakkautta

bittiavaruuteen numeroiden mukaan.

Kestämättömyyden kehä saartaa

yön unien joukkomarssin.

En tahdo uniiniini enää

yhtään saappaiden ääniä

En marssin kaikuja

kun oppii elämään elämää pelon

varjoissa sitten vasta saavuttaako

rauhan tunteen,kun

kuolee ? Ei en suostu pelkäämään

olen turvassa valon enkeliparven

siipien alla täällä avaruuden 

suurella ikkunalla.

1.10.2024(c) tanninen satu

The mill of the world revolves 2

 The mill of the world revolves 2

I’m going crazy about you, but that’s the life it takes

himself chose.

I sing a song about love, I am the soloist of my own life.

At night in a dream I ride a ghost with riders in the sky.

where it rumbles and flashes. And the herd can't get there.

And I don’t know where I am tonight, but you only

find me you can.

In the screaming ring of space, I see him standing in bright light

He has a guitar and it plays on the frequency of space.

Put your hand on the lever to let it swing and roll

When morning comes, I still have a whip in my hand,

were the night ghost riders asleep at all?

The world wheel spins in motion as space continues but

and I fly high in utopia

come here with me

i am stuck in the rotating mill of love.

Whether it's dangerous, come here at your own risk

I'm a complete space refugee, I told you you are

gold as the poles of the earth strike fire below us.

It’s just an adventure of space where utopia is encountered.

The world wheel rotates in the motion of space still but

And I fly high in the utopia you

come here with me

i am stuck in the rotating mill of love.

Is the world largely mammon?

I get it from the movement of the squirrel wheel

Don't be too busy anywhere

And rock it is full of life

The world, it looks so beautiful to me, from above

I saw a naked cherub dancing in the street.

The world wheel rotates in the motion of space still but

And I fly high in utopia

come here with me

i am stuck in the rotating mill of love.© tanninen satu 15.04.2024

Kummitädin muistolle

 Kun aika jättää, jää jäljelle muistot,

ne lohduttaa, kun mieli on musta.

Kummitäti, sun hymysi kirkas,

se jää sydämiin, ei unohdu ikinä.

Kevään mullat, ne peittää nyt sinut,

mut muistosi loistaa, kuin tähdet taivaalla.

Sun naurusi kaiku, se vieläkin soi,

ja lämmöllä muistamme, mitä minulle lapsena annoit.

Neuvoja rakkaita lahjoja kannoit,

muistan joulut mollamaijat ne mitä omin käsin ompelit

minulle. Rakas vieras juhlien aikaan.

Liitän sinut muistojen helminä lapsuuden,

nuoruuden taikaan

Elämän polulla, olit tuki ja turva,

ja opetit paljon miten lapsesta aikuiseksi kasvaa,

miten elää yli murrosiän raskaan kuoren.

Nyt hiljaisuus vallan saa, mut ei se voita,

sillä muistoissamme, sinä elät aina.

Kummitäti rakas, sun muistosi ei katoa,

se kulkee mukana, päivissä kaikissa.

Kevään mullat, ne kertoo vain matkasta,

mut sydämessämme, sinä pysyt ikuisesti.

14.4.2024(c) satu tanninen