Oli tosi kuuma kesä tämä viimeinen,
elämäntäyteinen. Hiljaa siirryttiin
syksynviileyteen, marraskuussa vielä
talvea odotan. Puolivälissä marraskuun
nimet kirjoitettiin vaneriin Jokelan ovensuun.
Salamavalojen loisteessa karjalasta,
kulttuurista laulettiin. Meille malja nostetaan,
ystävyyttä maailmantappiin asti.
Se marraskuussa lämmittää valtavasti.
Mummo pyyhkii hihaansa, kyyneleitä valuvia.
Ihmisjoukko oli täynnä, henkilöitä halauksia haluavia.
Oli Jokela täynnä ystäviä, se ystävyys
kesti vuosikymmeniä. Hetken sitä
elämää mielenilmaisumme kunnioittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti