First snow covered the last few months.
In the morning, my soul always tells a story.
I like the desert she-wolf last,
to me does not lead to the road of the dog.
I'm walking through wet snowpack seductively.
Protect me for a while the mother earth,
to the time until my time comes to give up.
Sorry chillingly alone in the moonlight, too'm alone.
December may arrive, Sampo Lappalainen
a dream to ride on my back.
Daughter of the Moon tinkling tiukua caresses my neck.
The stars illuminate the current lack of sun time.
My soul is painted in a blank billboard on canvas,
I'm a she-wolf of the wilderness is the last one.
Minne katosivat vuodet,
ensilumi peitti kuukaudet viimeiset.
Aamuisin sieluni tarinansa aina kertoo.
Olen niin kuin erämaan naarassusi viimeinen,
luokseni ei johda tie uroksen.
Läpi kahlaan upottavan märänkinoksen.
Suojelee minua vielä hetken äitimaa,
siihen hetkeen kunnes tulee aikani luovuttaa.
Yksin ulvon hyytävästi kuutamoon, liian yksin oon.
Joulukuu saapua saa, Sampo Lappalainen
unessa selässäni ratsastaa.
Kuutar hellii helisevää tiukua kaulassani.
Tähdet valaisevat hetkisen kaamoksen aikaa.
Sieluni on maalattava tyhjä taulunkangas,
olen erämaan naarassusi se viimeinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti