Tänään

Tänään heikoin siivin lentää voin,

kantaa minua vuoroin itku, nauru levoton.

Sisälläni asuu sielu levottoman ihmisen.

Ympärilläni koko maailma, kiintotähdet, avaruus,

voin hetken nähdä luonnonkauneuden.

Maailman aikakirjoihin runoistani,

vain ehkä pieni pilkku jää.

Minne tämä matka johtaakaan, mikä on määränpää.

Kaikki jääväät katsomaan, kuka sanojensiivillä

noin lentää tanssii, karkeloi, sisälläni tänään avaruudenhymnit soi.

Silmilleni aukeaa suuri utopian, haaveidenmaa,

näen kuinka on kesä, lämpimät

tuulet hiuksiani tuudittaa, jossain kukkii sinimailanen.

Käy sanat riviin tanssien, minun mieleni on

kevyt kuin höyhen, olen yhtä aikaa onnellinen, ja surullinen.

Marraskuussa uusi tulevaisuus, joulukuuta

kohden Suomi laahustaa. Minun sisälleni vain

kasvavat riimit eri kielien, niitä maailmalle voin lennättää.

Sanoistani nousee kuin rappuset taivaaseen, niitä lukee

moni kansa uusi, ja blogissani elää huominen.