Kaipaus

Voit vielä etsiä villejä vapaita sielunsademetsiä.

Pelissä kasvot ihmisen, uurteet muistuttavat ajoista kadotetun eilisen.

Niin kuin haaskalinnut erämaassa raadon yläpuolella

odottaa saalistaan hän. Tahtoo tuonenlautturille uuden ystävän.

Niin viikatenainen, ylläni kiertelee, yllä marraskuisen vapaan villin tuulen.

Minä ääniä menneisyydestä hiljaisia kuulen.

On sateinen sää, tätä jatkuu vielä lian monta päivää.

On kylmä maa, se kasvaa vesirapakkoa upottavaa.

Valehtelisit minulle, että tarina alkaa vasta nyt, myrsky sisälläni on hetkeksi tyyntynyt. Pian sano minulle että on vielä silmäniskun verran aikaa,

luoda uutta rakkautta. Kaipaus ihmisen, se lentää ylitaivaanpeiton

ylös korkeuteen.