Turned the words as they please,
the imagination of strange stories to illustrate.
I have seen on the surface of the mirror, the
funds peek spirits sunk,
and the mirror image grins, and distorted.
Where is the consequence of which is the cause of it.
Where do you go, who's asking?
For a moment if I could remove the pain,
Dreaming of my wrists slit by the sharp blades.
They utopia through a staggering flown,
window is too bright sometimes encountered.
Adolescence is slowly peels
off that little by little off.
Point in wearing wrinkled outer skin you have.
Sanojensuohon upottavaan, hukunko jo?
Kääntelen sanoja niin kuin huvittaa,
mielikuvitus tarinoita outoja kuvittaa.
Olen nähnyt peilini pinnassa, kuinka
varoista kurkkivat uponneet henget,
ja peilini kuva irvistää, ja vääristyy.
Missä on seuraus, missä on sen syy.
Minne mennään, kuka kysyy?
Hetkeksi jos pystyisin tuskan poistamaan,
ranteeni auki viiltävät haaveideni terävät siivet.
Niillä utopian läpi horjuen lennetään,
ikkunaan liiankirkkaaseen joskus törmätään.
Nuoruus se pikkuhiljaa kuoriutuu
päältäsi pikkuhiljaa pois.
Kohta jo ylläsi ryppyinen ulkokuori olla vois.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti