Reuma

Silloin kun routa rakentaa siltaa

reuman raatelema keho yrittää

kapinoida säätä vastaan.

Se pinnistelee, ponnistelee,

keuhkot pihisevät, puhisevat.

Tiedän milloin on luovuttamisen

hetki , se on silloin, kun kivun kääntö piiri

jyrää kuin myyrä ali jänteiden.

Kulkee yli nikamien, kokeilee

niskan, keuhkojen, ja kylkiluiden

rajaa kestää kipua.

Silloin on minun aikani

nukkua niin paljon kuin unta riittää.

Se kipu ei kysy aikaa, ei ikää.

Jopa nuoria niin kuin viljaa se niittää.

Silti minun on aika vielä olla

iloinen, tyytyväinen, siitä että

olen elossa. On aika elämää kiittää.