Translate

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Monta muistoa

Pikku hiljaa minä keinutan
väsymyksen, unen viljaa.
Kuka muistaa sitä Sillanpään
romaanin pikku Siljaa,
joka nuorena nukkui pois.
Oi voi jospa tämä maailma
parempi paikka olla vois.
Minä Siljan luin aikoinaan,
silloin kuin opin kunnolla
tavaamaan, monta muuta
kirjaa saman tein kasteli
minun tyynyni kyynelin.

Kotonani asui ateisti,joka
filosofian voimalla minua tukisti.
Oli joku uskovainenkin,
ja nainen katuvainenkin.
Parhaita olivat kuitenkin
mummo, ja ukki sydän heillä
oli kultainen. Puutarha
mummolla lemmikein kruunattu
esiliina yllään aina multainen.
Sisälläni asustaa monta
muistoa karheaa, pieni
joukko joka kultaa muistojen
maan. Saa lapsuuden auringon
aina paistamaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto