Tänään

Katsojan silmien kauneuden kaipuu,

uuma toisen uumalle kiihkosta taipuu.

Pakkasurkuja pimeyden keskellä

soittaa tärisevin sormin marraskuu.

Hämärän hyssyt,ja elämän

arvaamattomat töyssyt.

Pakkasen paukkuessa,

tarvitaan lämpimät myssyt.

Kuuloelimiä hellii äänen harmonia,

se aiheuttaa

minulle usein harhaa.

Rakennan särkyvää lasitaloa,

unelman luomaa harhaa.

Äänen imelä hurmaavuus, lupailee

aina naisille ruusutarhaa.

Pellet, ja narrit eivät kauan

koukuta minua. Auervaaran kohtaan,

käännän nopeasti elämän sivua.

Häpeän kipua, yritän nopeasti

yli elämän karikkojen lipua.

Tänään minä kirjoitan,

pienen hetken vikisen.

Saanko aikaan sen, pienen runon

vaivaisen, luonko riimin hikisen.

Minä katson elämässä

pimeille kujille kätkettyjä varjoja.

Se aurinkoinen hetki pieni koittaa,

joka menninkäisen saa hetkeksi

tanssimaan. Roudan päällä

kaikuu marraskuinen maa.