Rystyset laastarissa

Aikaa on siitä,

kun kaksipyöräisen kiihkoon

nuoruus synnytti elämän.

Se kiihko ei kohdaltani

sammu kai milloinkaan.

Se vauhdin hurma,

kiihdytysajoihin

valmistauduin radalla

silloin.

Allani kovaa rautaa,

sitä kauneutta autoni

ensimmäisen ,en unohda

milloinkaan.

Nyt hieron muistojeni haavoihin

suolaa, ne kauniitkin

muistot kirvelee vaivun

siitä tuskasta extaasiin.

Tahtoisin muistoni

ehkä kietoa laastariin.

Autotallia rakastin illoin,

öljysin sormin,

mantraani kirjoitin.

Se vauhdin rakastaminen,

bensankatku hiuksissa.

Rystyset laastarissa.

Niitä muistoja kannan

sisälläni ainiaan.

Moottoreiden ääni

sisälläni soiden

muistot kauniiksi purppuroi.