Mies
kuin toukokuun
päivä
eloisa
ja pellavapäinen
suomalainen
suonpolkija
sisältä
sisun
sivelemä.
Hän
herättää
keväiset pellot.
Taittaa
kesällä kissan kellot.
On
sakissa äänekäs
kuin
entisajan tukkijätkä.
Sauna
se
on miehen taivas.
Siellä
ei halata, lemmitä ei
se miehelle
kirkkoa vastaa.
Naisen seurassa ujo,
vähäpuheinen.
Vanhaksi
pojaksi ehkä jää,
tämä hiljainen
pellavapää.
Keväisin
tikanpoikaa
luonto
aina
kutsuu.
Nuotion
loimu
rauhan
hetkeksi
mieleen tuo.
Heissä
on vielä jotain
samaa
kuin entisajan
Jussi,
kuokka, ja suo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti