Translate

maanantai 3. joulukuuta 2012

Laulu syntymässä


Kaksi miestä kovin komeaa,
toinen minua rakastaa,
omaksensa haluaa.
Ongelmaa kerrakseen,
kun minä rakastun aina
siihen hyvään ystävään.
Onnenlahjat ei koskaan tasan
käydä saa, on niin tuskallista
yksipuolista rakkautta
kantaa mukanaan.
Sydämeni on yksi suuri
kaihonkaravaani, matkalla
suuren laajan erämaan.

Tahtoisin niin olla nainen
hyväksytty, onnellinen.
En kulkea täällä maanpäällä
kyyneliäni pyyhkien.
Kaikille sanon hyvää huomenta,
sydän melankolinen sykkii
sisälläni. Sinua niin paljon
rakastan, pelkään, että tunteillani
sinut tukehdutan.
Sinä asut minun sielussani,
sinua siellä vaalien hellien.
Lauluja, runoja sinusta teen,
aina putoavat riimit
oikeille paikoilleen.


Tänään tahtoisin niin syliisi
nukahtaa, olla onnellinen,
lähteä pois jaloista sen
kaihonkaravaanin viimeisen.
Käykö koskaan minulle onnellisesti,
tulenko tasapainoiseksi ihmiseksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto